maanantai 25. kesäkuuta 2012

Nukahtanut tähti

Heippis! Meikä on ollut taas menossa ja vilskeessä ihan näiden koulun, töiden ja liikunta juttujen sovittamisessa yhteen. Oon aiemmin kirjoittanut mun rakastumisesta pyöräilyyn ja hehkutan sitä edelleen. Meen nykyisin mahdollisimman paljon pyörällä töihin ja voisin ottaa teille kuvia vähän mun matkasta, koska siellä on niin nättiä, ai että!

Tänään olin Hannan kanssa picnikillä. Ulkona satoi joten jäimme sisälle Hannan & Tapion olkkariin. Oli kivaa, siellä oli kisuli (teljettynä toiseen huoneeseen) ja pupu! Hahhaaa, en tiedä miksi mun piti laittaa tää tieto, mutta ihan sillain yleisestä mielenkiinnosta varmaan? Meillä oli hullusti ruokaa ja tuossa vähän kuvei meijän herkuttelusta, ei kyllä kaikki mahtunut mahaan, mutta aina voi yrittää.










Oli ihan huippu hauskaa, jaoimme noloja kokemuksiamme ja nauroimme ihan tikahduksissa. Okei, pääasiassa mun noloiluille... Oltiin tehty diili, että pukeudutaan hienosti, tässä teille vähän hienous-kuvia vielä.




Sain kuulkaas Hannalta hienon hatun ja laitan joskus kuvia siitä, nyt en jaksa. ähhääähähä!

Kuva: weheartit.com
Ne jotka eivät tienneet niin oon tässä viime kuukausina käynyt läpi pohdintaa monestakin asiasta. Jumala on ollut paras ja opettanut mua niin paljon, etenkin puhumisesta ja siitä miten meidän kieli on paljon kärkkäämpi kuin sen pitäisi olla. Mun ehdottomasti lempparikohta Raamatussa on nykyisin Sananlaskuista 18:21, jossa sanotaan, että " Kielen varassa on elämä ja kuolema -- niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää.":) Ootteko koskaan miettinyt, että vaikka kieli on ihan mitättömän pieni elin, niin se saa järisyttävän isoja tuhoja aikaiseksi, se tuhoaa ihmissuhteita, aloittaa sotia ja pystyy loukkaamaan niin syvästi ettei ihminen edes välttämättä toivu siitä. Mun mielestä tää asia oli niin mielenkiintoinen, että oon vaan ajatellut tätä. HUHHUU. Päätin myös, että meikä lopettaa valittamisen, ei se heti onnistu, mutta tiiän, että Jumala on luvannut vartioidan mun suutani joten sitä kohti sitten mennään! Yleisesti, oon niin kiitollinen siitä, että Jumala halus mut elämäänsä ja päätti olla riippuvainen musta. Tiiän, että Jumala on riippuvainen meistä kaikista, koska Iskä on vaan päättänyt, että "sää oot niin täydellinen ja haluan sulta rakkautta, sekä antaa rakkautta takasin niiniiin paljon, että voit vaan lillua siellä!". AA, oon niin onnellinen. Jeesus teki musta onnellisen ja tekee. Tässä on niin paljon nyt menossa, että voisin vaan lallatella, mutta alan kertomaan heti kun pystyn!

Tässä alkaapi mulla iltaviikko, jeejee. SITTEN kohta kohti Elliä ja Tamperetta ja Kangasalaa (okei, seuraavalla aamuviikolla, mutta silti). Elli löysi parhaan bussitarjouksen ja oon niin levon tarpeessa, joo lepo, minä ja Elli ei olla ehkä monen mielestä luonnollinen yhtälö, mutta tiiän että kun vaihtaa paikkaa saa mielen lepäämään. Mutta, lähtekääpä tekin viettämään vaikka sika hieno retkipäivä johonkin! TÄÄLTÄ :) Käy esim. päiväretkeen, viikonloppujuippailuihin ja muihin!

Mulla on vielä viimoinen puserrus koulua ja sitten oon saanut kurssit tehtyä, hei kohta tiiänkin miten on käynyt pääsykokeissa sillä heinäkuu lähestyy! Odotan innolla ja mielenkiinnolla. hmm, mitäs muuta teille vielä kivaa jaettavaksi. NO, ainakin saatte vähän maistiaisia Aiju 9.v kirjoituksista, eli meikä alkaa laittamaan kevennykseksi vaihteeksi vähän tarinoita. Ja tässäpä teille rakkahat yksi sellainen! Tämän tarinan nimi on: YLPEÄ KUNINGAS

Olipa kerran ylpeä kuningas, joka aina marmatti palvelijoilleen. Kukaan ei tullut kuninkaan kutsuihin, koskaan. Kuningasta harmitti kun kukaan ei tullut. 
Kuningas alkoi valittaa: "Voi voi minua raukkaa, eikö kukaan tule minun synttäreille?"
Palvelijat olivat tipotiessään, kuningas alkoi karjua palvelijoilleen. 
     Kun kului vähän aikaa tuli aivan hiljaista, joku hiippaili palatsissa. TIETENKIN Kasper, maailman pahin rosvo.
"Hihihihii nyt saan itselleni kalleuksia niin paljon, että voin ostaa jopa koko maailman!"
     Kuningas oli sillä välin lähtenyt palatsistaan, koska vaikka hän väitti olevansa rohkea, hän oli oikea jänishousu! Hetken kuluttua kuningas saapui autiolle talolle, jossa asui vanha rouva. Kuningas pyysi päästä sisään taloon, tietenkin vanha rouva päästi kuninkaan sisälle. 
Kuningas esitteli itsensä, vanha rouva sanoi: "Minun nimeni on Mirjami, sinulle minä annan nimeksi Verneri". 
     Ensin Mirjami anoita Vernerille tehtäväksi hakea vettä kaivosta. Verneri saapui kaivolle vasta tunnin päästä. 
"Huhhuh, pääsimpäs kaivolle. Nyt minun pitää päästä takaisin alhaalle. Huh ja puh, pääsin takaisin ennätysajassa".

M: No otitko paljon vettä kaivosta?
V: Kyllähän minä...
M: Hyvä, sillä nyt saat leikata nurmikon
"ÖÖ", kuului takapihalta. "Missä se leikkuri on??"
M: Voi voi, aivan unohdin, sinunhan pitää korjata se ensin
V: No selvä sitten, onko sinulla tavaroita?
M: Kyllä minulla on" kuului aivan Vernerin selän takaa
V: Aijaa, en huomannut sinua
M: Tässä ne työkalut, ja nyt töihin!


Hetken aikaa korjattuaan, moottori alkoi käydä. 
"Hiphei! Nyt vaan leikkaamaan ruohoa" *purpurpur*


V: Hei Mirjami, olen jo valmis!
M: No hyvä, saat tulla nyt syömään perunamuussia.
V: Nami, minun lempiruokaani
M: No hyvä, tykkäätkö vellistä?
V: En
M: Aijaaaa, se on kyllä perunavelliä
V: HYI! Minä kuolen!


Hetken kuluttua kuului äänekäs röyhtäys....

V: Nami, olipas hyvää perunavelliä

M: Nyt nukkumaan!
V: Joko nyt?
M: Kyllä, kyllä...
V: Mutta miksi?
M: Koska huomenna sinun pitää nousta kuudelta lypsämään lehmät ja sen jälkeen sinä menet myymään maidot


Seuraavana aamuna Verneri kävi lypsämässä lehmät. Kun Verneri tuli sisälle, ruokapöydällä oli lappu: Osta maitorahoilla leipää, piimää, juustoa ja perunaa.
Verneri otti lapun ja lähti torille myymään maitoa.


V: MAITOAAA, 10 MARKALLAAA!


Kuului: VIHUUUUUUU, kun yhdessä hujauksessa kaikki maito oli myyty.
"Nyt sitten kauppaan" ajatteli Verneri.
     Kaupassa oli hirveä meteli. "Siis leipää, juustoa, piimää ja perunaa, selvän teki!"
.... "Mitä minulta puuttuu? Tietenkin perunat, missäs ne muuten ovat, haa tuolla!"
Jonossa oli hirveä meteli. Tuli Vernerin vuoro.


K: Mitä saisi olla?
V: Ei kiitos enää mitään, otan vain leipää, piimää, juustoa ja perunaa
K: Se tekee yhteensä sataviisikymmentä markkaa

Kun Verneri oli kotona, sillä ei ollut Mirjami, siellä oli kaunis neito.

V: Kuka sinä olet?
M: Minä olen vanha rouva, minut oli lumottu.
V: Aijaa, tuletko vaimokseni?
M: Tulen 


Pian sen jälkeen vietettiin häät. Verneri oli oppinut, että rikkaus ei tuo onnea. 
Mirjami ja Verneri elivät monta vuotta onnellisina, mutta vähävaraisina. Eikä se heitä vaivaa, koska rakkaus tuo onnea heille!
      
Hahhaa, tässä teille siis vähän hauskuutta. Oon korjaillut hieman virheitä ja yritin tehdä vähän helppo lukuisempaa, mitä se alkuperäinen ainakin meikälle oli, hehhe. :) Meikä lähtee tekemään nyt tehtäviä ja sitten töihin. Huippua viikkoa, saatan tehdä ylläripylläri-päivityksen viikolla jos ehdin. Mulla on myös muutama idea tässä vireillä, katsotaan mitä saan aikaan...

sydän, Aiju

2 kommenttia:

  1. aika kalliit oli piimä, leipä, juusto ja perunat :D Ja ihan parasta tuo "autiolle talolle, jossa asui", asuttu autiotalo :D oot ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D:D:D Oon ollut kerrassaan nerokas ja hallinnut selvästi myös hinnat. Aika kallista ollut meidän nuoruudessa, toivottavasti toi jää jälkipolville ja ne löytää sen ja luulee, että se on historiaa!! hähähhähä.

      Poista