torstai 2. elokuuta 2012

Hei kohtalo......

Mua väsyttää! Oon ahkeroinut tosi paljon ja vähän luistanutkin, mutta oon niin tyytyväinen itseeni! Mun elämä on ollut kivaa taas vaihteeksi. Heti kun säät näyttää upeilta niin meikän naama vaan virneeseen ja eikun menoks.

Oon onnellinen, Jumala järkkää mun elämässä jatkuvasti kaikkea huippua! Nään ihmisiä, joita oon toivonut näkeväni, saan vastauksia, joita oon toivonut saavani ja mikä tärkeintä, oon saanut keskustella huippujen ihmisten kanssa Jumalasta, Jeesuksesta, Raamatusta + kaikesta muusta parhaasta mikä liittyy mun elämän parhaaseen asiaan.
Jumala on opettanut mulle tosi paljon asioita viime aikoina, niin musta itsestäni kuin muistakin. Teen tosi paljon töitä edelleen mun kielen kanssa, joka on niin kärkäs, että harmittaa välillä. Jospa kielen voisi sitoa...

Ihmisistä tuli mieleen se, että näin tässä sattumalta parhaista parhainta Miaa, joka oli esiintymässä Rautatientorilla IYF summer campin mainostamisen vuoksi. Olihan se syy? hahhaa, tanssi oli hienoa ja hei oikeasti ottakaa selvää tapahtumasta + menkää sinne. Tosiaan pointti nyt oli, että Miskihän (eli Mia) on kerrassaan huippu Jumalan nainen. Mimmi otti ja lähti Etelä-Koreaan kun Jumala niin sanoi ja olisitte nähneet sen tyyneyden "en mä tiiä miten tai milloin mä lähden, mutta tiedän, että Jumala hoitaa kaiken". Muistan ton lauseen aina, varsinkin sillon kun kipuilen itse. Mua itteeni jotenkin kantaa se miten ihmiset tekee asioita joissa mä tietäisin epäröiväni. Mia oot huippu!

Yleisesti oon miettinyt tosi paljon omaa suhtautumista ihmisiin ja ihmisten suhtautumista muhun. Mun suurin haave pienestä asti on ollut se, että saisin rakkauden armolahjan. Miksi? Kun olin ala-asteella istuin usein katsomassa 4D:n dokumentteja ihmisistä ja asioista mitä heille on käynyt. Niin kuin saatatte tietää, yleensä siellä kuvattiin niitä epämuodostuneita, lihavia tai muulla tavalla jotenkin "outoja" ihmisiä. Kun ne ihmiset puhuivat siitä, miten pahalta tuntuu kun muut sulkevat heidät ulos elämästään ulkoisten asioiden takia, mua suretti se kamalasti. Silloin päätin, että jos ajattelen "hyi miten ruma tuo on" katson sitä ihmistä niin, että löydän ne kauniit piirteet ja näen ne. Alussa se oli tosi vaikeaa, koska tuomitseminenhan on aina helpompaa, saa vähän korottaa itseään ja olla sillain ah minä minä. Ajan kuluessa sitä kuitenkin oppi tosi hyvin. Toinen asia on ollut se, että olen jotenkin todella kärsimätön ja ilkeäkin luonne. Jumala on tasoittanut mua todella, todella paljon ja oon siitä kiitollinen.
 Pointti tässä avautumisessa nyt oli lähinnä se, että tosi monet ovat kysyneet multa, että miten voin välittää ihmisistä niin paljon. Välillä mut käsitetään väärin ja ollaan sillain "aaa, sää tykkäät musta" ja oon ollut ihan puulla päähän lyöty "joo tykkään, mutta en romanttisesti?!?!?" + mua vähän harmittaa kun kuulen usein siitä, että "eikö tuo nyt ole vähän rankkaa? etkös sä nyt sitten aja itsesi aika vaikeaan asemaan?" no vastaus:

1. Ei, en aja itseäni mitenkään vaikeaan asemaan, tää tulee niin luonnostaan, että välillä yritän olla välittämättä ihmisistä. Vielä se ei ole onnistunut.
2. Mä nään ihmisissä niin paljon hyviä puolia, että välillä oikein hämmennyn. Tykkään myös opetella näkemään niitä huonoja puolia ja huomata, miten mä siltä välitän siitä ihmisestä ja itseasiassa, välitän vielä enemmän!
3. Jos mun pitäisi yrittää pitää ihmisistä, en tekisi sitä kovinkaan pitkään. Rakastan sitä kun saan kehua muita ja kertoa mitä hienoja ominaisuuksia mä nään just siinä naamani edessä olevassa persoonassa. Ei, se ei tarkoita, että olisin ihastunut.

Huhhhuh, tulipas nyt tekstiä tästä. NIIN! Seuraavana aloin sitten miettimään tosi paljon yleistä jakautumista, mitä on myös uskiksien joukossa. Voisiko joku valoittaa, mistä ihmeestä on tullut jako "suositut ja siistit uskovaiset" vs "huonot ja vähemmän coolit". Millä se määritellään, onko se taas "oi tuo on niin kaunis, se on siis hyvä uskovainen! Ja no, tuo on aika ruma, joo....", en ymmärrä ja haluaisin ymmärtää. Ite oon saanut huomata välillä miten hyvät ja huonot uskovaiset jaetaan juuri sen ulkonäön perusteella, no mää tietenkin kuuluin aina niihin huonompiin. Hitsi! Samoin oon kuullut vanhemmilta ikäpolvilta esimerkiksi "Saalemin kermasta", hei pliis mikä kermakasti?! Mun mielestä Jumala ei laittanut ketään kenenkään yläpuolelle tavalla: ooo tuo on paras kun tein siitä niin kauniin ja sinä nyt vähemmän kaunis siellä, meneppä vaikka nurkkaan, ei sinua kaivata. Kun olin nuorempi eräs henkilö sanoi mulle siitä, että mun puolesta olisi turha rukoilla, koska siitä ei ole hyötyä. Mua harmitti sen ihmisen sanat tosi pitkään ja samalla ne rikkoi välejä Jumalaan, koska ajattelin, että "jep, niin sen täytyy olla, koska nää muutkin ihmiset näkee sen". Kyse nyt oli lähinnä siitä, että ihmiset päättivät haukkua mua selän takana ja luulivat etten kuule. Arvatkaapa miten kivaa on sitten edes jutella niiden kanssa kun ekaksi kuulee keskustelua siitä miten ruma on ja sitten ollaan niin "damdidammddiiddmaa oot Jumalle niin arvokas just tommoisena!" No onneksi Jumala päätti haluta mut itelleen, jee.

Kuulostipa hirveän ankealta tekstiltä, mutta eipä siinä nyt mitään! Mun elämä menee tosi hyvin ja nautin kaikesta kivasta mitä oon saanut. Paljon huippuja kavereita ja paljon siunauksia, mitä saan joka päivä vaan lisää. Jumala tietää mut niin hyvin. :) AINIIN, yksi juttu mikä mua on harmittanut, on se etten oo järkännyt aikaa Jumalle sillain oikeasti rauhassa. Tietenkin juttellaan jokainen päivä, mutta lähinnä haluaisin vaan olla ja hengata, tutustua sillain tosi hyvin. Oon aatellut, että olisi niiin huippua jos saisin olla niin kuin Abraham, Jumalan ystävä, olisiko parasta?! No olisi. ahhahaa, tässäpä tätä meidän suhdetta sitten kehittämään :)

Koska tästä nyt tuli näin surkean kuuloinen päivitys niin tässä vähän kivoja kuvia:

FESTARIIT + Lenne ja Jesse = +++++
Rubik on vienyt mun sydämen
Valkosta taivasta teille ja meikän pyöräreittiä
Mää pyöräileeen
Miksi, oi miksi en nähnyt tuota linjalankaa aiemmin?
Herkkuja + Johanna= Huippu keskustelut
Keksit ei rokanneet
Mutta mun vieraat rokkasivat! Muutama myös kokkasi meikän apuna
Tässä tein vähän jälkkäriä, namnam.x
Tää ei ollut sitten mikään - yy masis - päivitys vaan oikeasti. Oon tosi tyytyväinen elämääni, musta tulee kulttuurituottaja ja kaikkea! Kirjoitan muuten ens kerralla taas yhden ala-aste tarinan, siitä tuleekin hauska juttu nii!

Huomenna menen Tupsun synttäreille, miten kivaa ja paljon kamuja!
Ootte huippuja!

<3, Aiju

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti