sunnuntai 18. elokuuta 2013

Lahjakassistako se lahja paljastuukin?

Mulla on ihanat kengät, ne on siniset ja kauniit, ja matkalaukussa. Mulla on myös äidin sormus sormessa, sekin on kaunis ja sopii mulle loistavasti. Materia, mikä onnen kantamoinen etten sanoisi!

Dublinin matka oli kerrassaan ratkiriemukas ja nautin suuresti.

Huomenna on aika mennä, aika tulla ja aika nähdä itsessäänkin jotain vähän uutta. Jos ajatukset voisivat pujotella keskenään, mun pää näyttäisi tällä hetkellä virkatulta pitsimatolta, jossa eri väriset langat kirmailisivat toistensa yli ja ali. Kokonaisuus on kuitenkin aika hieno, vaikka itse sanonkin.

Tänä viikonloppuna oon nauttinut ja saanut viettää aikaani myös Israel-juhlassa, mikä oli oikein hieno kokemus.

Oon pohtinut hyvin paljon asettumistani tiettyyn kaveripiiriin. Mulla on valtavan monipuolisen lahjakkaita ihmisiä kavereina ja ystävinä, mikä on tosi hienoa. Saan jatkuvasti yllättyä niiden ihmisten uusista ideoista ja kyvyistä tehdä asioita mitä en itse olisi koskaan keksinyt tehdä. Oon ehdottomasti hieman kateellinen niiden ihmisten kyvyille, mutta mun mielestä on oikeastaan kivaakin olla kateellinen positiivisille asioille, varsinkin kun se kateellisuus ei ole sitä, että istuisi naama rypyssä huoneen nurkassa ja miettisi miten itse on huono tai epäonnistunut kaikessa. Mäkin oon lahjakas, esimerkiksi syömisessä, puhumisessa ja nauramisessa röhöttäen niin, että kuulostaa siltä kuin sikaa oltaisiin viemässä teurastamolle.

Yritin ihan sika pitkään ottaa kuvan jossa näyttäisin niin iloiselta mitä mun sydän on! Ps. huomaatteko mun lempieläimet?? Tässä mun onnellisuuskuva nyt sitten on (onneksi näytän pullahiireltä. PULLAT, täältä tullaan!):


Niin ne jotka eivät tosiaan vielä tienneet, lähden vaihtoon kohti uutta maata nimeltä.... ???

:)

sydän, Aiju

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti